metsaan_perheesta_blogi13Oletteko huomanneet, että välittömästi kun tulee puhetta erityisesti lasten allergioista alkaa päivittely siitä, mistä allergioiden räjähdysmäinen kasvu johtuu. Kyllä_ennen_oli_paremmin, ja sitä rataa. Miksi tosiaan ennen oli toisin tämän suhteen? Ja siis oliko? Taipumus allergiaanhan on pitkälti myös perinnöllinen juttu, eli jostainhan ne perintötekijät tähän nykyiseen geenipooliin ovat löytäneet tiensä. Ei wanhaanhyväänaikaan varmasti allergioista joudettu piittaamaan, kun lapsikuolleisuus oli järkyttävällä tasolla ja porukkaa tippui muutenkin kuin kärpäsiä. Toki kyse on nykyään paitsi allergioiden paremmasta havaitsemisesta, niin myös allergioiden esiintyvyyden lisääntymisestä.

Allergisten sairauksien esiintyvyys Suomessa on suuri ja se on kasvanut viime vuosikymmeninä. Astmaa sairastaa vajaa 10 prosenttia väestöstä.– Viimeisimpien väestötutkimusten mukaan noin joka neljännellä aikuisella oli allergisia oireita ja ympäristön allergeeneille herkistyneiden (atooppisten) osuus kouluikäisistä oli jopa 40 %. (THL 2014)

Miksi ihmisten kehot sitten eivät tunnu enää kestävän mitään? Usein käytetään argumenttia siitä, että nykyään on liian siistiä. Yksinkertaistaen, liian kliininen ympäristö johtaa allergioihin: tätä kutsutaan hygieniahypoteesiksi (Haahtela 2012). Hygieniahypoteesiin liittyviä havaintoja oli se, että perheen esikoisilla on tavallisesti enemmän allergioita kuin järjestyksessä perheen seuraavilla lapsilla ison perhekoon lisätessä kodin luonnollista ”likaisuutta” ja infektioita varhaislapsuudessa sekä äidin odotusaikana (Strachan 1989). Varhainen altistuminen tarpeellisille mikrobeille on siis erittäin tärkeää lapsen immuniteettijärjestelmän kehitykselle (Gensollen ym. 2016). Ensimmäisen hyödyllisen täyslaidallisen mikrobeitahan lapsi saa synnytyskanavasta syntyessään alateitse. Tällä on todettu olevan pitkäaikaista merkitystä suoliston bakteerikannan kehitykselle (Grönlund ym. 1999), kuten myös imetyksellä (Roger ym. 2010). Myös esimerkiksi maatiloilla kasvaneilla lapsilla on todettu olevan vähemmän allergioita (esim. Lampi 2014).

Metsään_Perheestä_Blogi.jpg
Stadilaiset mikrobeja hommaamassa Maalaiskummilassa

Ihan kaikki eivät kuitenkaan voi asua nykyaikana maatilalla. Lisäksi, jos muistan oikein, esimerkiksi lasten allergioilta suojaava altistus maatilan bakteereille on tehokkain ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana, eli nyt on auttamatta liian myöhäistä alkaa hommaamaan lehmää tai anoa turvapaikkaa Maalaiskummilasta. Ja jos lapsi/ lapset on jo maailmaan saatettu tavalla tai toisella ja imeväisvaihe selvitetty, niin onko peli täysin menetetty? Mistä näitä elimistön vastustuskyvylle suotuisia bakteereita sitten saa kaupunkiympäristössä? No METSÄSTÄ!

Oma luontosuhteeni on vähintäänkin hauras. Mielestäni metsä on kaunis katsella, mutta vieras oleskeluympäristönä ja sisältää kaikenlaista yllätysmomenttia, joiden pariin siirtyminen arveluttaa. Aikaisemmin olen aina painanut tämän villaisella naureskellen, että sitä nyt vaan on näin urbaani. Nyt ymmärrän miten hirvittävän paljon ja monella tasolla olen menettänyt tällä asenteella. Luonnonhelmassa käyskentely rikastuttaa nimittäin paitsi mieltä, myös kehon mikrobistoa. Vastaavasti luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen köyhdyttää myös ihmisen elimistön mikrobikantaa. Tätä hygieniahypoteesia täydentävää näkökulmaa kutsutaan biodiversiteettihypoteesiksi (Hanski ym. 2012, von Herzen ym. 2011). Biodiversiteettihypoteesin valossa on siis ensiarvoisen tärkeää paitsi vaalia luonnon monimuotoisuutta, myös nauttia siitä.

metsaan_perheesta_blogi12Koska harvalla vanhemmalla on nykymaailmassa mahdollisuutta heittäytyä kokopäiväiseksi tai edes osapäiväiseksi eräjormailijaksi lasten puolustuskyvyn pelastamiseksi, niin kuinka sitten tarjota lapsille jatkuvaa mikrobialtistusta luonnonhelmassa? Metsäkerhot ja luontopäiväkodit ovat aivan huippujuttu ja palvelevat juuri tätä tarkoitusta. Nykyään kun puhutaan vielä paljon päiväkotien sisäilmaongelmista ja niiden terveysvaikutuksesta, pienten ihmisten metsään vieminen tuntuu entistä mielekkäämmältä. Tiesitkö, että Helsingissä toimii lukuisia kaupungin varhaiskasvatusviraston ylläpitämiä metsäkerhoja?

Metsässä ja luonnossa vaihtelevassa maastossa temuaminen, kävely ja kiipeily kehittää myös lasten motoriikkaa ja koordinaatiota aivan omalla tavallaan ja innostaa liikkumaan monipuolisesti. Mikä tärkeintä, metsäkerhot toteuttavat luontokasvatusta upealla tavalla. Perheellämme on kokemus metsäkerhosta Esikoisen kautta ja voimme erittäin lämpimästi suositella konseptia. On suorastaan riemastuttavaa kun lapsi tulee posket punaisina onnesta puhkuen, kasvojaan myöden ravassa kotiin ja metsälle tuoksuvia ulkoiluvarustuksia purkaessaan löytää lapsen korvan takaa männynneulasen. Eväsrasiasta saattaa löytyä hieman sammalta ja hiekkaa. Allergioihin tällä ei ole ollut havaittavaa vaikutusta, mutta metsäkerhoon siirtymisen jälkeen olemme olleet koko perhe terveempiä kuin vuosiin!

Ongelmana on metsäkerhojen saavutettavuus (useimmat vain yli 3-vuotialle kotihoidossa oleville lapsille) ja erityisesti luontopäiväkotien saatavuus. Pintapuolisella googlettamisella en onnistunut löytämään kuin yhden kunnallisen ja joitain yksityisiä luontopäiväkoteja Helsingistä. Parastahan se olisi, että luontoyhteyden aidosta vaalimisesta tulisi luonteva osa kaikkien lähipäiväkotien toimintaa, niin että luontoon keskittyvä varhaiskasvatus ei olisi jotain poikkeuksellista tai erityistä. Varmasti osassa päiväkoteja näin onkin. Toisaalta ainakin median kautta välitetään voimakkaasti kuvaa siitä, että useissa päiväkodeissa joudutaan keskittymään resurssien kireyden vuoksi ihan vain perushoitoon luontoretkien tms. jäädessä korkeintaan satunnaisiksi.

Toivon hartaasti, että metsässä ja luonnossa ulkoilusta säässä kuin säässä tulisi päiväkotien normi ja että kiinnostus metsäkerhoihin lisääntyy, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsisi nauttimaan luontoyhteydestä joka päivä. Tärkeintä kuitenkin tietysti on, että me vanhemmat lähdemme ahkerasti lasten kanssa ulkoilemaan ja seikkailemaan metsissä. Eväät mukaan ja mikrobeja hommaamaan 😉 Siitä ei kokonaisvaltainen laatuaika parane!

metsaan_perheesta_blogi15

Lähteet:

  1. Gensollen T, Iyer S S,  Kasper D L, Blumberg R S. How colonization by microbiota in early life shapes the immune system. Science 2016; 352(6285): 539–544.

  2. Grönlund MM, Lehtonen OP, Eerola E, Kero P. Fecal microflora in healthy infants born by different methods of delivery: permanent changes in intestinal flora after caesarean delivery. J Pediatr Gastroenterol Nutr 1999;28:19- 25.
  3. Haahtela T. Ruoka ja allergiat – Karjala opettaa. Duodecim-lehti 2012;127(23):2473-2477.
  4. Hanski I, von Hertzen L, Fyhrquist N, Koskinen K, Torppa K, Laatikainen T, Karisola P, Auvinen P, Paulin L, Mäkelä MJ, Vartiainen E, Kosunen TU, Alenius H, Haahtela T.
    Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. PNAS 2012;109(21):8334–8339
  5. Lampi J. The farm environment, allergic diseases and respiratory health [Maatilaympäristö, allergiset sairaudet ja hengityselinterveys]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimus 143/2014.
  6. Palva A. Suolistomikrobit ja niiden merkitys terveydelle. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009;125(6):685-694.
  7. Roger L C, Costabile A, Holland D T, Hoyles L, McCartney A L. Examination of faecal Bifidobacterium populations in breast- and formula-fed infants during the first 18 months of life. Microbiology 2010; 156: 3329–3341.

  8. Strachan DP. Hay fever, hygiene and household size. BMJ 1989;299: 1259–60.

  9. THL. Astman ja allergioiden yleisyys. https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/astma-ja-allergiat/astman-ja-allergioiden-yleisyys
  10. von Hertzen L, Hanski I, Haahtela T. Natural immunity: biodiversity loss and inflammatory diseases are two global megatrends that might be related. EMBO Rep 2011;12:1089-1093 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3207110/

One thought on “Metsään menee. Mennään mekin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s