”Vauvat ne nyt vaan itkee!” *Tähän sellainen emoji jolla räjähtää päälaki*

Kolmannen poikamme syntyessä vuoden alussa olimme jälleen onnesta soikeina, joskin taustalla väreili harmaa ajatus: tälläkin kertaa? Muutamassa viikossa alkoi olla päivän selvää, että kyllä vain. Tälläkin kertaa. Sinänsä on selvää, että jos perheen molemmat vanhemmat ja kaksi aikaisempaa lasta ovat allergisia, että todennäköisyydet ei-allergisen lapsen syntymiselle ovat melko laihat. Mutta ainahan sitä voi toivoa.

Kullannuppu

Vauvan suolioireet alkoivat siis reippaasti ensimmäisten viikkojen aikana ja tällä kertaa tunnistimme niin silent-tyyppiseen painottuvan refluksin erotuksena normaalista ”puklailusta” ja nieleskelystä kuin pyllyn palamisen iho-oireena tavallisesta vaippaihottumasta. Kun homma alkoi näyttää riittävän tutulta, ryhdyimme toimeen.

Kipuitku, tumman vihreä kakka, äärimmilleen ilmasta turvonnut vatsa.

Ensin pyrimme sulkemaan pois rakenteellisia tekijöitä. Juniorin riesana olivat melkoisen kireä kieli sekä huulijänne, jotka sai imuotteen huonoksi ja hänet nielemään ilmaa reippaasti syödessään. Kielijännettä operoitiin pariin otteeseen julkisella puolella, mutta imuote pysyi surkeana osittain todennäköisesti riittämättömän leikkaamisen osittain myös kireän huulijänteen vuoksi. Kävimme myös Töölön suunnalla kehutulla osteopaatilla, ken käsitteli ja totesi, että ei löydä lapsen kropasta jatkohoitoa vaativia jumeja tai virheasentoja, jotka selittäisivät vatsavaivoja. Alkoi näyttää sitä, että oli aika kääntää syyttävä sormi myös mahdollisten allergisoivien ruoka-aineiden puoleen.

Vauvan imuote alkoi (luojaparatkoon) kammottavien kivuliaiden viikkojen jälkeen parantua suun kasvaessa parin kuukauden iässä riittävästi, jotta hänen oli helpompaa muodostaa pysyvä ote syödessään, eikä ilmaa enää mennyt niin paljon vatsaan. Vauvan kakkaosasto normalisoitui synkän vihreästä tuotoksesta maitokakaksi nopeasti aloitettuani imetysdieetin, eli jätettyäni sen perinteisen maito-muna-soija sarjan ruokavaliostani. Ilmavaivat sen sijaan jäivät. Tämä kertoi mahdollisesti siitä, että joku edellä mainituista osaltaan sekoitti suolistoa, eikä syy vihreään ulosteeseen ollut pelkkä nieleskelty ilma, kuten usein sanotaan. Ja myös siitä, että joku ruokavaliossa edelleen teki suolioireita.

Kivulias nieleskely ja maidon hissaaminen ruokatorvessa. Levottomuus ja kivuliaisuus syömisen jälkeen. Kirkas tai rakeinen vatsahapoille haiseva oksentelu. Vain pystyasennon kelpuuttava pienokainen. Jatkuvaa liikettä edellyttävä vauva. Lyhyet unipätkät, hereille säpsähtely. Kuolaaminen ja nyrkin sekä sormien syöminen. Selän kaarelle vetäminen. Kalpeana kirkuva vauva. Kivusta katoava kontakti.

Refluksi tuntui pahenevan viikko viikolta. Kotimaisten gluteeniviljojen poisjättäminen ei tuntunut tekevän suurtakaan muutosta (ehkä koska käytin niitä niin vähän muutenkin), mutta esimerkiksi jättäessäni paljon käyttämäni kauran pois, ero oli merkittävä. Refluksi ja ilmavaivat hellittivät selkeästi.

Iho järkyttävän kuiva, hilseilevä, paksuuntunut, punainen, laikukas, pisteikäs, lehahteleva, kutiseva, rikki. 

Vauvan koko vartalon peittäneet iho-oireet pahenivat viikko viikolta. Kun hänen päänahkansa aukesi niin pahasti, että se alkoi vuotaa kudosnestettä, varasin suosiolla ajan sille Pikkujätissä vastaaottavalle ihanalle lasten allergologille, ken on jo käsite. Häneltä saimme ensihätään määräyksen kortisonivoidekuuriin, vinkin hyvään pesuöljyvalmisteeseen sekä kunnolla rasvaisen perusvoiteen reseptille. Näillä saimmekin ihoa nopeasti parempaan suuntaan.

Olin pikkuhiljaa karsinut ruokavaliostani myös maissia sekä pähkinöitä. Iho-oireiden mennessä todella pahaksi, jätin ne tyystin pois maapähkinöiden (palkokasvi) sekä manteleiden ohella. Viimeisimpänä ruokavaliosta karsitun mantelin pois jättämisen jälkeen iho-oireet helpottivat selkeästi. Iho lähti paranemaan nopeasti ja paksuuntunut iho suorastaan kesi pois muutamassa päivässä. Iso merkityksensä oli myös varmasti hyvillä voiteilla, mutta nyt tauottaessani rasvoja, oireet ovat pysyneet poissa. Muutamassa viikossa ihosta tuli ensimmäistä kertaa ihan tavallinen, kaunis vauvan iho. Silmien hierominen sekä kasvojen kynsiminen loppuivat (ja näihin rasvaa ei luonnollisesti edes laitettu).

Tätä kirjoittaessa Juniori on ylittänyt kolmen kuukauden iän. Aurinkoinen ja temperamentiltaan helposti tyyntyvä vauva. Täyttä rautaa ja rakkautta, koko pieni pojan pallero. Rakastaa seurailla erityisesti isoveljiensä puuhia.Hän hymyilee koko olemuksellaan, jokeltaa pulputtaa pitkiä tarinoita ja hihkuu intoa. Myös ensimmäinen hassuttelulla aikaan saatu nauru on kuultu.

En voi välttyä ajatukselta, mikä vauvan vointi olisi nyt, jos olisin esikoisen vauva-ajan tapaan kuunnellut esimerkiksi neuvolaa ja jatkanut mahdollisten allergeenien välittämistä äidinmaidon kautta (lue lisää täältä: Suossa lapsen suolioireisen allergian kanssa?) Vaikka nykyinen ”virallinen” linjaus on, ettei vauva voi saada oireita ruoka-aineista äidinmaidon välityksellä, todistan tuhansien äitien tavoin vahvasti tätä vastaan nyt kolmen imettämäni lapsen kokemuksella. Ihan_tasan_voi. Tästä myöhemmin lisää.

Lievältä vaikuttava nuha paljastuukin lääkärissä keuhkoja avaavaa hoitoa vaativaksi infektioksi. Sairaalalta vältytään, mutta vauva saa perheen ensimmäisen Ventoline-määräyksen. 

Iho- ja vatsavaivat kiusaavat vauvaa jonkin verran edelleen, mutta niiden kanssa pärjätään ja vauva saa nyt nukuttua jo melko hyvin. Meidän perheemme mittakaavassamme erittäinkin hyvin. Juuri nyt voinnissa tosin ollaan taas valitettavasti menossa taaksepäin, jonkin tekijän pahentaen iho-oireita sekä refluksia. Yritämme jäljestää tätä oire- ja ruokapäiväkirjan avulla ja olemme suuntaamassa oireita helpottamaan Annukka Moilasen (Tmi Pienet Sydämellä) luokse aloittaaksemme vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan hoitosarjan. Annukka on toimintaterapeutti, kenellä on vuosien laaja kokemus lasten toimintaterapiasta, allergioista ja refluksista. Toimintaterapeuttina Annukka on myös esimerkiksi aistisäätelyasioiden asiantuntija ja osaa havainnoida lapsen hyvinvointia kokonaisuutena. Hänen luokseen kannattaakin suunnata esimerkiksi siinä tilanteessa, kun ei oikein tiedä mistä on kysymys tai mistä aloittaisi oireilevan lapsen kanssa.

Siinä. Perheemme on siis edelleen vankasti suossa suolioireiden kanssa, mutta ainakin tämä on tuttu suo, nyt vain höystettynä myös niillä iho-oireilla. Kokemus siis puolellamme, kaiketi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Seuraa Perheestä blogia myös Instagramissa ja Facebookissa

ps. Jos painit vauvasi kanssa samojen asioiden parissa, suosittelen myös tutustumaan Allergialapset Ry:n sekä Refluksilapset Ry:n sivuihin sekä Facebookin vertaisryhmiin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s